Huurre takki

Tässä on nyt äitini saama joululahja. Se, jossa on ne kuulisat hihat.
Huurre lanka on ihanan pehmeää, helposti kudottavaa, eikä kutita.
Itselle siitä voisi tehdä jonkun huivin. Tosin erivärisen, toi vaalenpunanen kun ei minun silmää sitten millään miellytä.

Jotakin sinistä..

Kaksi sinistä röyhelöhuivia valmistui lahjaksi saamistani langoista. Tässä kuva toisesta joka päätyi joulupakettiin. Toinen odottaa vielä ottajaansa. Jos haluat tälläisen, ota yhteytä niin saat!

Terapia kuuset

Joulu tuli ja meni ja toivottavasti kaikki joulukortit löysivät tiensä perille.
Monilla on tapana lahjoittaa joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen - hieno ele sinällään! Minä lahjoitan rahaa hyväntekeväisyyteen vähän ympärivuoden, mutta jouluksi täytyy saada tehdä kortit ja lähettää ne. Se on yksi rakkaimmista ja pitkäaikaisimmista harrastuksistani.

Tänävuonna tuli YhteisHyvä-lehden ohjeen mukaiset kuusikortit.
Kuusia tulikin väkästettyä sitten oikein urakalla. Se oli kivaa ja suorastaan meditatiivisen terapeutiasta vain taitella kuusia, kuusien perään ajattelematta mitään. Niitä tulikin sitten lähes 190 :)

Hiasta vedettyä

Ei mennyt vieläkään ihan putkeen nämä hiat. Suorilla puikoilla vanhanaikaisesti pinnasta tulee oikean näköinen ja siisti, mutta vielä pääsi yksi virhe tulemaan. Lisäykset piti tehdä joka 8. krs mutta minä tein joka kymmenes. Tosin vain ensimmäiset neljä kertaa, joten en pura enää kolmatta kertaa näitä. Näillä mennään jotta saadaan jouluksi valmiiksi ja pakettiin.

Hiha hommia

Joululahjaksi tarkoitetun villatakin hiat tuottavat nyt päänvaivaa. Halusin kokeilla niitäkin loopilla, mutta alun pitsi ei onnistunut ollenkaan. Haasteta tuo vielä ohut lanka ja paksut puikot yhdistelmä. Tein pitsikuvion tasona ja otin sitten hiat pyöröpuikolle. Perus neuleena pitäisi olla 'aina oikeaa'. Joka pyörönä tarkottaisi joka toinen kerros oikein joka toinen nurin. Ensin tein pelkkää oikeaa, mikä oli siis väärin ja sitten vaihdoin jostain syystä tekemään pelkkää nurjaa. Se on lähempänä oikean näköistä pintaa,mutta nyt olen vahvasti sitä mieltä ettei tämäkään ole hyvä. Taitaa mennä vielä kerran purkuun....

Veljespari

Tässä on nyt molemmille pojille omat soutukynsikkäät. Nyt kelpaa soutaa ulkona vielä pitkään.

Jos, ei kun siis, kun veljekset pääsee Olympialaisiin, niin vähänkö mä kehuskelen että mun tumpuilla sinne on soudettu :)

Tsemppiä pojille!!!

Ja sitten taas joululahjakäsitöiden pariin....